Pentti ja Pauli Päiviö
Päiviöt Komisuolla
Komisuon Nalkilla asui Karjalohjalta vuonna 1832 Kiikalaan muuttanut nikkari/puuseppä Abraham Leickstedt s 9.4.1804 Karjalohjalla ja vaimonsa Helena Gröndahl/Leickstedt s 8.2.1806 Lohjalla. Heille syntyi Kiikalassa viisi lasta.
Poika suutari Juho Frans Leickstedt s 22.5.1839 Kiikalassa avioitui Amalia Kustaava Eliaantyttären s 17.4.1838 Kiikalassa kanssa. Amalian vanhemmat olivat Elias Heikinpoika s 5.6.1793 Kiikalassa Rekijoen Perttulin isäntä ja vaimonsa Leena Kaarlontytär s 14.6.1797 Kiikalassa Kesälänkylän Kesälän tytär.
Juho Frans kuoli 20.7.1874 kuolinsyynä hukkuminen. Samana vuonna kuolivat hänen tyttäret; Maria Alina Juhontytär s 22.4.1872, kuoli 12.7.1874 ja Amanda Kustaava Juhontytär s 5.5.1873, kuoli 15.7.1874, tyttärien kuolinsyy isorokko.
Abraham Leickstedt kuoli Komisuolla 5.1.1871 vanhuuteen. Mäkitupaan jäi asumaan Amalia Kustaava Eliaantytär ja hänen anoppinsa Helena Gröndahl/Leickstedt kahdestaan seitsemäksi vuodeksi.
-
Suomessa riehui 1870-luvulla isorokkoepidemia. Se saapui Kiikalaan 24.12.1873, jolloin ensimmäisenä tautiin kuoli Saarenkylän Mikolan Aholan torpparin Elias Roosin viisivuotias poika Frans Erland. Tauti riehui Kiikalassa koko seuraavan vuoden ja viimeiseksi siihen kuoli Rekijoen Kraatarin Koskenpakan torppari Kustaa Fredrikinpojan tytär Amanda Matilda 14 vuotiaana 18.12.1874. Yhteensä tautiin kuoli tämän epidemian aikana 75 henkilöä, joista suurin osa lapsia.
-
Nummella syntynyt Kustaa Alfred Grönberg s 29.11.1855 muutti Somerolta vuonna 1878 Kiikalan Komisuon Nalkin tilalle suutarin toimeen. Kustaan äiti oli itsellinen Maria Sofia Grönberg s 9.2.1835 Somerolla ja poika syntyi aviottomana Nummen Sierlan Salmissa äidin ollessa siellä piikana.
Kustaa Alfred Marianpoika Grönberg avioitui seitsemäntoista vuotta vanhemman mäkituvan lesken Amalia Kustaava Leickstedtin s 17.4.1838 Kiikalassa kanssa vuonna 4.8.1878. Pariskunnalle syntyi yksi lapsi Ivar Alfred s 21.8.1880, joka kuoli pian 29.1.1881 vesitautiin.
Perheessä asui lisäksi Kustaan anoppi nikkarin leski Helena Gröndahl/Leickstedt s 8.2.1806 Karjalohjalla, joka kuoli 7.2.1881 vanhuuteen.
Pian kuoli myös äiti-Amalia vuonna 31.1.1882 halvaukseen. Kustaa jäi mäkitupaan yksin kolmeksi vuodeksi, kun hellanvartijat kuolivat pois.
Tilusjärjestelyjen takia noin vuonna 1880 Kustaa Grönberg siirtyi perheineen Ali-Isoperheen alaisuuteen ja asuinpaikaksi rakennettiin mäkitupa (uudempi) tilan alueelle Nalkin ja Ali-Isoperheen rajalle. Grönbergeillä oli olkikattoinen savusauna Nalkin puolella, joka oli jäljellä vielä 1970-luvun lopussa.
Kustaa avioitui uudelleen 7.4.1885 Ulla Vilhelmiina Kustaantyttären s 4.10.1845 Perttelissä Inkereen Yrjän talon Ilolan torpan tyttären kanssa ja heille syntyivät lapset Pentti s 21.3.1886 Kiikalassa ja Eeva Engelbertha s 18.12.1888 Kiikalassa.
Ullan vanhemmat olivat Perttelin Inkereen Yrjän Ilolan torpparipariskunta Kustaa Juhonpoika s 5.9.1813 Perttelissä ja vaimonsa Loviisa Vilhelmiina Tuomaantytär s 21.1.1819 Kiikalassa Komisuonpuolen Lähijoen torpan tytär ja vanhoja Komisuon Nalkin ja Tervahaudan sukuja.
Ulla kuoli vanhuuteen ja sydäntautiin 2.10.1921. Kustaa kuoli vanhuuteen 30.4.1926. Kustaan ja Ullan kuoltua uuteen tupaan jäi asumaan tytär Bertta (Eeva Engelbertha).
Poika suutari Pentti Päiviö nai Vesannolta muuttaneen Emma Korhosen s 7.6.1885. Heidät
vihittiin 15.8.1908.
Emman vanhemmat olivat Kaapo Jaakonpoika Korhonen s 4.1.1850 Rautalammella, kuoli
8.6.1893 ja Selma Karolina Otontytär Hyvönen s 14.2.1855 Rautalammella. Emma oli muuttanut Lohjalta vuonna 1905 piiaksi Kiikalan Satakosken Lähijokeen, josta muutti samana vuonna Komisuon Yli-Isoperheelle, josta vuonna 1906 Kruusilan Pormestarille vielä samana vuonna. Seuraavaksi Kruusilan Suutarin Lähteenkorvan torppaan vuonna 1907, josta Komisuon Päiviölle 1908.
Penttin ja Emman avioiduttua he asuivat Päiviön pientä mökkiä, jossa oli tupa ja pienempi kamari. Emman siskon Iitan muutettua Johannislundista, hän asui vanhan tuvan pienessä kamarissa. Bertan kuoltua 16.9.1952 muutti Pentin perhe tontin uudempaan asuntoon. Iita Korhonen jäi vanhaan mustettuneeseen maahan vaipuneeseen mökkiin. Pentti ja Emma Päiviölle muodostettiin ja lohottiin Ali-Isoperheestä Päiviö-niminen kiinteistö vuonna 1928. Pentti Päiviö jatkoi isänsä jalanjäljissä suutarina ja valjassuutarina. Hän toimi myös Kiikalan seurakunnassa mm sanomakellojen soittajana. Ali-Isoperheeseen soitettiin puhelimeen viesti, joka välitettiin juoksujalkaa Päiviölle, milloin kellojen piti soida. Sanomakelloja soitettiin, kun joku oli kuollut ja ruumissaatto tuli kirkolle. Säännöllisenä työnä kirkossa hänellä oli urkujen polkijan ja kolehdinkerääjän toimi. Polkeminen loppui, kun urut modernisoitiin ja niihin moottoroitiin puhallus vuonna 1954.
Pentin ja Emman lapsista Paul avioitui Ali-Isoperheen karjakon Laila Ruohosen kanssa ja he asuivat Komisuon Työväentalossa Paulin ollessa sen talonmies. Myöhemmin he muuttivat Kirkonkylän terveystaloon. Vanha tupa maahan vajonneena on purettu. Uudempi seisoo ryhdikkäänä uuden asukkaan asuinrakennuksena. Pienellä Päiviön asuinpalstalla Pauli viljeli mm sokerijuurikasta. Viimeiset työvuodet hän oli Kunnantalon talonmiehenä. Paul toimi Komisuolla parturina ja kovana vasemmistolaispolitikkona. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen pitämällä politikkapuheita parturoinnin aikana. Hänet muistetaan urheilullisena liikkujana.
Pentti: 21.3.1886 – 9.5.1965. Emma: 7.6.1885 – 14.14.1979. Eeva Engelbertha-Bertta: 18.12.1888 – 16.9.1952.