tiistai 22. huhtikuuta 2025

 Marjaana Aulen


 


Marjaana Aulen, nahkurin emäntä ja kätilö



Fredrik Wirtanen, s. 8.6.1849 Honkilahdella ja vaimonsa Marianna Kustaantytär Aulin s. 4.7.1846 Honkilahdella, olivat muuttaneet Someron Lautelan Nikulle vuonna 1877 kuntakokouksen hyväksymänä nahkuriksi Lautelan kylälle. Fredrik tituleerataan tuolloin ’Sockne Garfvar’ eli pitäjän nahkuriksi. Nahkurin verstas sijaitsi Terttilänjoen varrella, koska nahkurinverstaalla tarvittiin runsaasti vettä.


Nahkurin vaimo Marjaana Aulio oli Jumalaa pelkääväinen ihminen ja kasvatti lapsensakin kunnioittamaan Jumalan sanaa. Hän koulutti itsensä kätilöksi. Hän luki paljon alan kirjallisuutta ja hänelle tuli kätilölehti. Hän auttoi niin varakkaiden kuin köyhienkin lapsia maailmaan. Kuitenkin köyhimmille hän tarjoi ilmaiseksi ensimmäiset vaatteet ja hygieniatarpeet.


Vuonna 1897 nahkuri Fredrik Wirtanen osti Someron Lautelan kylän Pentin kantatilan. Pentin tilaa isännöidessään oli Fredrikillä lihallinen suhde palveluspiikaan. Piialle syntyi poika. Koska Marjaana oli kyläkätilö, hän otti tämän miehensä lapsen vastaan, antoi kapalo vaatteet ja huolehti muutenkin. Mutta vihkisormusta ei Marjaana enää milloinkaan pannut sormeensa. "Koska avioliittolupauksen olet rikkonut, en voi enää sormusta kantaa", hän sanoi miehelleen.

Tuli sitten kaksi katovuotta, eikä velkoja pystytty lyhentämään. Taas sai talo vaihtaa omistajaa.


Oli aikainen aamu marraskuun 27 päivä vuonna 1925. Isoäiti Marjaana ja tytär Eeva keskustelivat jonkun tuttavan kuolemasta. - Pääsikö hän pyhien riviin?, Jumala sen yksin tietää, isoäiti sanoi. Tyttären tytär Ilona itki. Isoäiti otti lypsyämpärin ja lähti lypsämään lapselle maitoa. Aika kului, Eeva ihmetteli, kuinka isoäiti viipyy niin kauan navetassa. Kun Eeva meni katsomaan navettaan, makasi isoäiti lehmän vieressä, lypsyämpäri oli kaatunut. Isoäiti oli saanut kohtauksen lypsäessään. Hänet kannettiin sisälle. Silmät olivat auki, mutta hän ei voinut puhua. Juho sanoi: "Kun mamma vielä kuulisi, pyytäisin anteeksi pahoja ja kovia sanojani." Muutaman tunnin kuluessa isoäiti Marjaana nukkui pois.

Marjaana Virtanen os Aulen on haudattu Kiikalan kirkkomaalle. Vaatimatonta hautaa hoidetaan kunnioituksella sydämensivistyksen omannutta henkilöä.