Efraim Honka ja Eemil Nurmi

 

 

Honkapyölin torpan jälkeläiset seppinä:

Honkapyölin torppa sijaitsi päätalosta Hidolan Puolosta sen kauimmaisessa nurkassa metsäisellä alueella suuntana Perttelin pitäjän raja.

Kiikalan Hidolan Puolon vanhan kantatilan Honkapyölin torpparille Efraim Gabrielinpojalle, s. 6.5.1812 Kiikalassa, ja hänen toisen avioliiton vaimolle Catharina Simontyttärelle, s. 24.6.1824 Kiikalassa Hirvelän Ali-Seppälän torpan tyttärenä, syntyi viisi lasta;  Johanna Catharina s. 8.1.1851, Efraim s. 6.10.1853, Frans Adolf s. 16.12 1856, Aurora Wilhelmina s. 11.2.1860 ja Ferdinand s. 29.11.1862.

Torppari Efraim Gabrielinpoika kuoli 3.7.1863. Leski Catharina Simontytär nai uuden miehen pitääkseen torpan ja elannon perheelleen. Uusi mies oli Johan Gustaf Johaninpoika Nummelin, s. 14.1.1929 Perttelissä, josta muutti Honkapyöliin 1864.

Pariskunnalle ei syntynyt lapsia ja Johan leskeytyi Catharinasta 21.11.1875. Johnailla ei ollut onnea emäntiensä kanssa, vaan hän avioitui vielä kolmasti torppariutensa aikana saaden yhteensä kuusi lasta kahden uuden vaimon kanssa.

Rippikirjan 1869-1878 aikana Efraim Efraiminpoika alkoi itsenäistyä ja otti liikanimekseen Högström ja muutti vuonna 1876 Uskelaan Anjalan Tammin torpan rengiksi. Sinne häviää Efraimin Uskelan retken yksityiskohdat Perttelin rippikirjan puuttuessa seuraavalta aikaväliltä.

Vuonna 1873 Frans Adolf Efraiminpoika muutti pois kotoaan Hirvelän Kämin Warvarin eli Sianummen torppaan rengiksi, josta edelleen vuonna 1874 Uskelaan. Sianummelle tullessaan hän oli ottanut liikanimekseen ottoisänsä Nummelinin.

Vuonna 1880 4.3. Aurora Efraimintytär muutti Pertteliin ja oli sinne kuulutettu avioliittoon. Naimisiin hän meni Karl Wiktor Eliaanpoika Myllyojan, s. 18.8.1859 kanssa. Karl oli Inkeren Pajarin Myllyojan torppari.

Ferdinand Efraiminpoika Nummelin muutti Vanhankylän Krapille vuonna 1880, jonne oli myös ilmestynyt samana vuonna Kylän sepäksi Efraim Högström. Ferdinand toimi Krapilla sepän renkinä. Vuonna 1886 hän muutti Somerolle.

Ilmeisesti Efraim oli sepänoppinsa hakenut Uskelasta/Perttelistä ja palannut kotiseudulleen. Reissultaan Uskela-Pertteliin Efraim oli saanut mukaansa vihityn vaimon Edla Wilhelmiina Simontyttären, s. 9.6.1857 Perttelin Vihmalon Saaren talosta. Suvun sammuessa Saaressa Edla oli kieränyt piikana Perttelissä mm Inkereen Katrinebergissä. Heidät oli vihitty 2.12 1880 Perttelissä, jolloin Edla oli ollut piikana Vähä-Hiiden Härjässä. Vihkikirjassa Efraimia tituleerataan Hidolan sepäksi. Rippikirja kuvaa hänet Hidolassa ennen muuttoa Vanhankylän Krapille jyvärengiksi Hidolan Puolon talossa.

Yhteiselämä Efraim ja Edla Högströmillä alkoi Kiikalan Vanhankylän Krapilla vuonna 1881, miehen tehdessä sepän töitä kyläkunnalle. Lapsia heille ei syntynyt lainkaan. Rippikirjan 1899-1908 aikana sukunimi Högström vaihdettiin Hongaksi, ilmeisesti kotitorpan nimeä lyhentäen.

Honkapyölin torpassa Johan Gustaf Nummelin jatkaa elämää ja lisääntymistään uusien vaimojensa kanssa vuoteen 1900, jolloin hän 31.12. kuoli ja hänen viimeinen vaimonsa Maria Sofia Augustintytär, s. 6.4.1855 Kiikalan Rekijoella, isänsä Perttelin Vihmalon Uotin Ylhäisin torppari, avioituu uudelleen Juho Artturi Pelanderin, s. 12.6.1876, kanssa ikäeron ollessa 21 vuotta.  Maria kuoli 13.11.1923

Seppä Efraim Honka oli vuoteen 1908 mennessä ostanut omakseen rakentamansa asunnon pajoineen tontteineen Vanhankylän Krapilta. Lohkotilan nimeksi tuli Vuorela ja se seisoo uljaana vielä tänäkin päivänä kunnostettuna paikallaan.

Vuorelaan muuttaa vuonna 1909 tilalliseksi Elias Leondard Järvinen, s. 27.9.1870 Kiikalassa, vaimonsa Venla Kuatava Boreniuksen, s. 5.6. 1867 Kiikalassa, kanssa. Kauppa tehdään 15.8.1808.

Hongat muuttavat Kiikalan Kirkonkylän Kaukon alueelle Ahtela-nimiseen asuinhuoneeseen. Serafia ja Juhan Tammi myyvät asuinhuoneensa ulkorakennuksineen Edla ja Efrain Hongalle vuonna 9.10.1908. Siellä ollessaan kuoli Edla 6.2.1921. Efraim Honka jatkaa sepän tointaan Kirkonkylän Ahtelassa.

Ahtela sijaitsee Kiikalan Kirkolta vajaan kilometrin päässä Someron suuntaan. Ensimmäisen jyrkän mäen, jota sanotaan Nurmin ahteeksi, alla vasemmalla puolen maantietä Someron suuntaan katsottuna. Asuinhuone on vielä sama, jonka Hongat ostivat. Sepän paja sijaitsi maantien oikealla puolella.

Juho Arvid Tammi, s. 24.10.1871 Kiikalassa ja vaimonsa Serafia Eliaantytär, s. 20.8.1855 Somerolla, muuttavat Ahtelasta tilallisiksi Vanhankylän Krapin alueelle Takala-lohkotilalle vuonna 1909.

Edlan kuoleman jälkeen sepän toimi alkaa käydä raskaaksi ja Ahteela myydään huutokaupassa seppä Niilo Tuomiselle ja hänen vaimolleen Lempille. Kauppaan kuului mm Ahtelan lisäksi pajan kalusto. Pian vuonna 1921 30.12. kuitenkin Ahtelaan muuttaa seppä Eemil Nurmi. Jatkokaupoista ei ole dokumenttia.

Efraimin veli Ferdinand Nummelin oli toiminut sepän renkinä Efraimilla Krapin aikaan ja lähti sieltä vuonna 1886 Somerolle. Hän päätyi sepäksi Terttilään. Siellä hänelle syntyi lapsia vaimonsa Erika Lovisa Gabrielintyttären, s. 9.2. 1867 kanssa: Emil Ferdinand (Nurmi) s 3.4.1889, Fredrik Aleksander s. 12.9.1892 ja Aleksandra s. 9.7.1891, joista Emil ryhtyi sepäksi Kiikalan Kirkonkylään. Hän perusti pajansa siihen aikoihin kun Efraim Honka lopetti toimensa vuonna 1921 elellen yksin sepän tittelillä. Ehkä hän vielä auttoi Emil Nurmea ajankulukseen.

Efraim kuoli paljon myöhemmin 20.3.1944. Sepän tointa Kirkonkylän Kylänpäässä alkoi hoitamaan Emil Nurmi, s 3.4.1889 Somerolla, vuodesta 1921, jolloin hän muutti Kiikalan Kirkonkylän Ahtelaan. Hän oli Efraim Hongan Ferdinand-veljen poika.

Suvussa seppä-ammatti kiersi. Ferdinandilla oli sepän oppilaana Amanda-sisaren poika Karl Oskar Kallenpka Rannikko, s. 30.4.1880 Perttelissä, Efraimen siskon Amanda Wilhelmiinan, s. 11.2.1860, poika. Muutaman kerran voi havaita dokumenteista, että sukulainen on sepän renkinä toiselle sukulaiselle eli kisällinä oppimassa seppien töiden salaisuuksia.

Someron rippikirjassa 1900-1909 Ferdinand Nummelin muuttaa nimensä Nurmeksi. Samoin hänen koko perhekuntansa.

Rippikirjassa 1909-1922 Kiikalan Kirkonkylän Sepän talon alle Ahtelaan ilmestyy 30.12.1921 Somerolta seppä Emil Ferdinand Nurmi, s. 3.4.1889 Somerolla. Vaimoa ei vielä näy, mutta myöhemmissä dokumenteissa hänen etunimensä on Eva Maria Ivarintyt Koskinen, s 26.6.1897 Someron Kultelassa.

Vuonna 1924 Efraim Honka kuittaa Emil Nurmen palovakuutusmaksun.

Vuonna 1930 1.7. Eemil ja Tilda Lönqvist myyvät seppä Hongalle asunnon ja ulkorakennuksen Kirkonkylän Källön talon mailta hinnalla 5000 mk. Ilmeisesti Efraim muuttaa sinne leskenä. Mitä todennäköisemmin hän muutti Kylännpää-nimiseen asuinhuoneeseen Ahtelan naapuriin.

Efraim Hongalle kuuluva kiinteistö lohkotaan hänelle omaksi vuonna 1932. Lienee kyseessä Lönqvistien hänelle myymä Kylännpää-niminen kiinteistö Ahtelan naapurissa Somerotien oikealla puolella, siellä, missä Nurmen pajakin sijaitsi, koska Efraim myi Kujanpään rn:o 4-10 27.5.1942 Taimi ja Valto Iltaselle kaksi päivää myöhemmin kun kiinteistöllä oli pidetty huutokauppa Hongan irtaimistosta.

Se, missä Efraim Honka vietti pari viimeistä elinvuottaan ei ole selvinnyt.

Lapsettomat seppä Emil Nurmi ja vaimonsa Eeva saivat ottolapset Pentti Juhani ja Oma Olli Ovaskaiset vuonna 1938. Pentin morsian korjoitti Nurmille kihlauksistaan ja toivoi Nurmien pääsevän heidän häihin seuraavana kesänä. Olli taas kirjoitti Ryttylän Oppilaskodista kirjeen ja pyysi lähettämään kansakoulun toisen luokan todistuksen. Yhteyttä on siis pidetty maailmalle lähdön jälkeen.

2.8.1942 Efraim Honka sai veljeltään (Frans) Adolf Alppilalta kirjeen kunnalliskodista Naantalin Luonnonmaalta. Kirje alkaa: "Rakas veljeni".

Seuraavana vuonna tuli kirje kunnalliskodin johtajalta kirje, jossa kerrottiin veli Alppilan kuolleen syyskuussa 1943. Hän oli kävelyllään kaatunut ja loukannut päänsa ja sen jälkeen nähnyt näkyjä.

Adolf Alppilan Eemil-poika nähdään Efraim Hongan perukirjassa saajana veljenpoikana.

Efraim Hongalla suoritettiin huutokauppa 25.5.1942. ja hän kuoli 20.3.1944.

Emil Nurmi toimi kirkonkylän ja ympäristönkin seppänä kuolemaansa 13.3.1960 asti. Sepän pajaa ei enää ole, mutta asuinrakennus on ja siinä näkyy vielä, niin ulkoa kuin sisälläkin, vanha ulkoasu.

Eeva Maria kuoli 15.1.1990. Hongan ja Nurmen yhteinen hauta on jäljellä Kiikalan hautausmaalla sankarihaudan takana.

Eemilin kerrotaan käyneen kysymässä naapurin isännältä vähän peltomaata perunan viljelyyn. Isäntä oli rehvakkaasti keinustolista sanonut, että: "pappi sulle seuraavaksi antaa maata".

Seppä Eemil Nurmen elämän yksityiskohtia voi havaita pieninä palasina erilaisista säästyneistä kuiteista ja muistiinpanoista. Terttilässä ollessaan hän muistikirjan merkintöjen mukaan harjoitti muutakin kuin sepän tointa. Hän mm välitti ja myi Pyrkijä-polkupyöriä, myi kananmunia sekä harjoitti mehiläistaloutta hunajan myyntiä varten. Mehiläistuottajille suunnattuja lehtiä Eemilille tuli jo Terttilässä olon aikana. Mehiläistalous jatkui Kiikalan Ahtelassakin.

Esimerkkinä sepän työstä oli eri talojen hevosten kengityksistä: Luukkalan kenkitykse: Toukok.; Varsa, Erkki, Pertta, Pirkko, Vilho. Kesäk.; Jussin, Toivo. Heinäk.; Pekka, Erkki, Pirkko, Pertta. Elok.; Vilho vanhat. Maksettu 22/8 1920.

Tammikuun 13 p:nä 1924 Seppä Herra Nurmi sai kutsun rusthollari Josef Kiven hautajaisiin.

29.3.1948 oli Seppä Emil Nurmi perheineen saanut kutsun vihkiäisiin Vanhankylän Jaanulle kun Ellen Aho ja Urho Ramstedt vihittiin avioliittoon. Sydämelliset onnittelut Eemil Nurmelle 3.4.1959 päivän johdosta ja paksusti toivottajakortteja nipussa. Seppä Emil Nurmi oli päässyt arvostettuun asemaan ja piireihin kyläkunnassa ja sen ympäristössä.

"Täma kappale on ehdottomasti palautettava maksun ohella" lukee laskussa, jonka eräpäiväksi oli merkitty 9.10.1939. Lasku koski pääsylippuja vuoden 1940 Helsingin Olympialaisiin 20.7.-4.8. ja sen oli lähettänyt XII OLYMPIA HELSINKI 1940 Pääsylippujaosto. Urheilulajeiksi Eemil oli valinnut 'Rata- ja kenttäurheilun' sekä 'Jalkapalloilun' ajankohtina molemmissa 25.7.. Maksun suuruus oli 130:- ja postikuluja 15:-. Kuten tiedämme kisoja ei maailmansodan tähden pidetty. Eemil ei ollut ehtinyt pääsymaksuja maksaa, koska kyseistä kuittia ei ollut palautettu. Kuitti osoitti hänen kiinnostuksestaan urheiluun. Tiedossa ei ole kävikö hän vuoden 1952 kisoissa.

Sepän työllä oli myös terveydellisiä vaikutuksia vasaroiden kilkkuessa korvien lähellä ja lekojen lipsahdellessa kuumia rautoja muotoillessa. Viimeisiltä vuosilta on jäänyt talteen Kiikalan Apteekin reseptiliuskeita: 1-2 tablettia särkyyn tarvittaessa. Määrännyt Eero Tuomi ja Sarparanta.

Pitkät ovat myös sepän työlistat, kun tarkkaan on merkitty talojen nimet, suoritteet ja maksut.

Heinäkuu: Yliperhe 1h 14;-, Kivisaari 2h 25;-, Nalkki 2 h 18;-, Lehtimäki 1h 6;-, Aliperhe kouk 7;-, Kivisaari 3;-, Kauko 10;-, Kökkö 1h 12;-, Yrjö K 14;-, Nalkki vitat 162;-, Lehtimäki pyö 34;-, Eskoliin pyö 45;-, Yhteensä 350;-

Eeva Nurmi asui melkein 30 vuotta yksin Ahtelaa ja vuoden ilmeisesti vanhainkodissa. Hänen jälkeensä siinä asuivat Loposet.

* * *

Edla Hongan äidin Eufrasyne Juhantyttären, s. 14.4.1824, kuoleman 3.3.1908 jälkeisistä dokumenteista selviää sukuyhteyksiä Perttelin Vihmaloon. Hän oli Saaren kantatilan jälkeläinen ja miehensä Samuel tuli vävyisännäksi Kaivolan Kaukolta taloon.

Kustaa Gabrielinpoika Pellonpää, s. 3.9.1839 Perttelissa, joka esiintyy periänä Eufrosynelle oli hänen isänsä Johan Mattson Saarin serkku. Jostakin syystä Kustaa sisarensa Wilhelminan kanssa näinkin etäsukulaisena oli huomioitu perimään Eufrosyneä.

Efraim Hongan vaimon Edlan periöiksi tuli hänen veljensä Karl Viktor Tuomisen jälkeläiset, joista Tekla Amanda, s. 22.9.1885 avioitui Gustaf Maurits Heinonen Rasin kanssa Kiikalan Peltolan kylästä. Heidän jälkeläisiään oli mm edesmennyt Lasse Heinonen.

Edlan kuoleman jälkeisestä huutokaupan 15.6.1921 pöytäkirjasta voi päätellä, että perhe on ollut varsin varakas. Jo vainajan omaisuus on ollut erittäin mittava lukumäärältään aikanaan. Huutoja on pöytäkirjan mukaan tehty 537 kappaletta. Edlalla oli ollut, luettelon paljastamana, vaatekomeron sisältökin runsas. Osan tavaroista on huutanut takaisin kotiinsa leski Efraim.

Efraim Honkaa olikin perimässä suurempi joukko. Kahden veljen ja yhden siskon jälkeläiset, joista siis tunnetaan paikkakunnalla Komisuon Kankaren emäntä Elle Aurora Vuorinen/Järvinen ja räätäli Aatto Vuorinen asuen mm Komisuon Jussilan ja myöhemmin Mäkilän alaisena Kujanpää-nimisessä mäkituvassa.

Seppä Ferdinand Nummelinin (myöh Nurmi) lapset pääsivät myös perimään isänsä veljeä. Heitä olivat Emil Ferdinand Nurmi, Aleksi Nurmi ja Aleksandra Nurmi.

* * *

Mistä nämä tiedot on kerätty? Aiheen antoi Kiikala-Seuralle annettu pahvilaatikollinen vanhoja testamentteja, kiinnekirjoja, kauppakirjoja, huutokauppojen pöytäkirjoja, kuitteja, työpäiväkirjoja. Ne antavat hyvin paljon sisältöä näiden seppien, heidän vaimojensa ja anoppiensa elämästä. Henkilöiden menemisä olen seuranut Kirkon Rippikirjoista.

Kun löydät pellolta pudonneen hevosenkengän tai otat kiinni vanhan vajan ovenkahvasta voit olla kosketuksissa seppien Honka ja Nurmi aikaansaannoksissa tai ainakin varmasti jonkun muun sepän.

Mielenkiintoinen huomoini oli vasta äskettäin, että Komisuon Kallionpäähän muuttanut maalari Ernari Wainio oli opskellut sepäksi Efraim Hongan pajalla Wanhankylän Krapilla. Titteli oli renki.

Sieltä Wainio muuti sepän tittelillä Kirkonkylän Litsille, jossa vän avioitui Alinansa kanssa saaden lapsiakin jo sinä aikana.

Seuraavaksi hän muutti Komisuon Ali-Isoperheelle tittelinä työmies aikana, jolloin talossa eli vielä Einarin äidin veli Josef Sten/Kivi. Ja mitä ilmeisemmin hän perheineen muuttivat vapautuneeseen Kallionpäähän.

Einari tunnetaan Komisuolla vain maalarimestarina. Kukaan kuullutkaan sepästä.

Ehkä maalareille oli tarvetta maalienkin kehtyttyä ja ihmisten vaurastuttua maalauttamaan talojaan. Maalareiksi sitten ryhtyivät poikansakin ja poika-Aaron pojat.

Aaroa karvasteli vielä vanhanakin, ettei isä suostunut opettamaan hänelle ootrausta.

Mutta melkoinen kirkkomaalari Aarosta tuli. Hän maalasi Kiikalan kirkon kolmasti; kaksi kertaa valkoiseksi ja kerran keltaiseksi. Ja väitti vielä seisseensä käsillään kirkon ristin päällä. Hurja huimapää.