Aatto Vuorinen ja Emil Lönnqvist
Kiikalan Komisuon Kujanpään Räätäleitä Vuorinen ja Lönnqvist
Mäkilän Veikko, s 1916, sanoi, että Kujanpäässä parin sadan metrin päässä asui räätäli Lönnqvist jonka tekemissä pöksyissä hän aikoinaan asteli. Tuohon aikaan kankaat olivat lujia ja housuja vaihdettiin, kunnes ne kuluivat puhki tai jäivät liian pieniksi.
Räätäli Lönnqvist jäi pyörimään minun päähäni vuosiksi, kun kukaan ei enää ollut kertomassa hänen tarinaansa. Mistä oli tullut ja minne lähti? Eipä antanut tulosta Kiikalan rippikirjojen avautuminen vuosille 1909-1922. Kävipä kerran kylällä ajelemassa Vuorisen lapsenlapsi, jolle esittelin Kujanpäätä. Harmikseni en tarkemmin kysellyt hänen sukuyhteyttään ja nimeään.
Kiikalan hautausmaalla huomasin kiven, jossa luki Emil Lönnqvist s 9.2.1875 ja vaimonsa Matilda s 20.2.1879 sekä poika Into Johannes s 18.6.1910 joka kuoli vuonna 1929. Mietin, että olisiko tämä Emil se räätäli Lönqvist, josta Veikko loihe lausumaan tarinanpätkän?
Emil Lönnqvistin perhe on tullut Halikosta 1916 Rekijoen Perttulin alaisuuteen , mennyt sieltä vuonna 1917 Kuusjoelle ja tullut 1921 taas Hirvelään Yli-Marttilaan Uutelan lohkotilalle, jossa kahdessa paikassa.
Intimiteettisuojan takia kirkon rippikirjoja näkee vain vuoteen 1922 asti toistaiseksi, mutta kuolleiden kirjaa sallitaan nähdä pidemmälle. Niinpä vuonna 1929 kuolleen Into Johanneksen tiedot ovat nähtävillä ja siellä lukee: Into Johannes Lönnqvist räätälin poika Komisuolta. Näin selvisi, että Emil Lönnqvist s 1875 oli Komisuon Kujanpäässä asunut räätäli.
Emil oli syntynyt 9.2.1875 Kiskon Orijärvellä kaivostyöntkijän Karl Gusaf Lönnqvistin ja vaimonsa Johanna Abrahamintyttären kanssa.
Matkoillaan hän oli nainnut Nousiaislaisen Mathilda Wilhelmina Juhantytär Lindholmin s 1989. Lasten syntymäpaikat osoittivat pariskunnan työskennelleen Raisiossa sekä Halikossa ennen Kiikalaan tuloa 1920-luvulla.
Emil Lönnqvist kuoli Komisuon Kujanpäässä 7.4.1949 syöpään ja Matilda Lindholm 10.1.1968.
Lönnqvistien jälkeen Kujanpään on ostanut maalari Aarre Einarinpoika Vainio Komisuon Kallionpäästä.
* * *
Hyppään muutaman vuosikymmenen aikaisempaan, kun Komisuon Jussilan talosta myytiin ja erotettiin vuoden 1918 torpparinvapautuslain suomalla oikeudella Mäkilän torppa omaksi tilakseen. Omaksi ostaminen oli pitkittynyt vuoteen 1927 joidenkin erimielisyyksien takia kantatilan omistajan kanssa. Asioiden edetessä Mäkilän torppa lunastettiin, hinta määriteltiin tietyin ehdoin.
Yksi ehdoista kirjoitettiin seuraavasti:
"2) tilan rajat tulevat etelä- ja itäpuolelta olemaan samat, kuin ennenkin, pohjoispuolinen raja tulee kulkemaan Satakoskelle menevää sähkölinjaa pitkin, läntinen raja niiden rajamerkkien mukaan, jotka vuokralautakunnan jäsenten paikalla ollessa merkittiin; näin laajentuneen peltoalueen korvauksesksi pidätetään talon hyväksi niin sanottu Mäkilän Alipelto ja Ollinkorven niitty; myydyllä alueella sijaitseva Aatto Vuorisen mäkitupa-alue pysytetään edelleenkin tähän asti nauttimissaan vuokraoikeuksissaan, mutta nauttii ostaja vuokratulot."
Tästä selvisi, että Kujanpäätä oli asuttanut ennenkin räätäli ja asettunut sinne vuosien 1922 ja 1927 välillä. Vuorisen ja Lönnqvistin välillä on tapahtunut vaihto arviolta vuonna 1932, jolloin lohkominen omaksi kiinteistöksi on tapahtunut.
Räätäli Aatto Kallenpoika Vuorinen, s 23.6.1899 Perttelissä Inkeren Pajarin Myllyojalta, oli tullut nimenä tutuksi, kun kiikalalaisen sepän Efraim Hongan emäntä oli kuollut. Pariskunta-Honka oli lapseton ja emäntää pääsivät perimään tämän sisarten lapset, joista yksi oli Aatto Vuorinen. Tarina hyppäsi nyt sepistä räätäleihin.
Mikä Aattoa veti Komisuolle, niin voi saada valaistusta, että hän otti vaimokseen Komisuon Jussilan Isomäessä asuneen Hilja Maria Eliaantytär Palmusen, s 1.10.1904. Aatto Vuorinen perheineen asui myöhemmin Kirkonkylässä Rekijoentien varrella turvallisesti kahden poliisin Aumolan ja Viitasen välissä. Jälkeläisistä muistan Sirkka Vuorisen, joka asui myös Kirkonkylässä.
Aatto Vuorinen kuoli 2.5.1964 ja vaimonsa Hilja Palmunen 30.8.1981.
* * *
Kiikalassa toiminut taidemaalari Kaarlo Huugo Emilinpoika Lönnqvist s 31.1.1906 syntynyt Raisiossa asettui asumaan Kiikalan kirkonkylään. Hänen vanhempansa olivat räätäli edellä mainitut Emil Lönnqvist ja Matilda Lindholm.
Lönngvist oli taiteilija, joka asui Myllykulman Nummilan saunakamarissa. Hän oli käynyt ateneumin. Hänellä oli alkoholivaikeusia ja vietti aikaa Halikon sairaalassa. Hänen töitään myi pariskunta, joka asui Dahlmanin talossa Ourulantien alussa. Kun Dahlmanit muuttivat pois, muutti Lönnqvist taloon.
Taiteilija teki sarjana näitä töitä valokuvista tai postikorteista. Lähes samanlaisia tauluja on monia ympäri Salon seutua. Salon Veturitallin kokoelmissa löytyy kolme Kalle Lönnqvistin maisemataulua.