Gabriel Aaltonen
Gabriel Aaltosen elämänkaari
Gabriel Konstantin Gabrielinpoika Hintzberg syntyi Uskelassa 21.5.1864. Samana vuonna Hintzbergin perhe muutti Kiikalan Pappilan Kappelinkulman Kuivalan torppareiksi.
Gabriel muutti työn perässä Kiikalan Hidolan Urholle nuorukaisena vuonna 1884. Siellä ollessaan hän nai ensimmäisen vaimonsa Matilda Emilia Kustaantyttären (s 15.3.1864) 27.12.1885. Pariskunnalle syntyi viisi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Vuonna 1889 pariskunnalle otettiin uusi sukunimi Aaltonen.
Vaimo Matilda kuoli Urholla ollessaan 19.10.1897. Gabriel otti uuteen avioon Perttelin Kanungilla 6.7.1977 syntyneen Elviira Kustaava Mariantytär Lindholmin 12.11.1889, myöemmin sukunimi Oksanen.
Elviran äiti Maria Gustava Wihtorintytär Lindholm (s 25.3.1853) oli Komisuon Yli-Isoperheen Sorton torpan tytär. Hänen siskonsa oli Sorron Manta.
Aaltosen perhe muutti Kiikalan Pappilan Kappelinkulman Kuivalaan vuonna 1899. Gabrielin tittelinä oli silloin itsellinen – vapaa työmies. Vuonna 1900 oli taas muutto edessä Komisuon Yli-Isoperheen torppariksi. Torpparius siellä kesti vuoteen 1905. Ilmeisesti Kuivalaan leskeksi jääneen Gabriel Hintzsbergin voimat hiipuivat ja Gabriel perheineen muutti avuksi tällöin itselliseksi Kuivalaan.
Äiti Amanda Gustava Hellström kuoli vuonna 1899 ja isä Gabriel Hintzbergkin myöhemmin vuonna 1915 ja Kuivalan torpparius periytyi poika Gabrielille.
Gabriel Konstantin Aaltonen oli toimen mies ja hän suuntautui muuallekin kuin maanviljelykseen ja karjantuotantoon. Hänellä oli Kuivalassa oma sepänpaja, hän toimi lihakarjan ylösostajana ja teurastajana. Häntä tituleerattiin myös kauppiaana; kierteli maakunnassa mm paikallisen lasitehtaan pulloja myymässä.
Maanviljely taisi jäädä toissijaiseksi toimeksi, kun hän ikäännyttyään päätti vaihtaa Kuivalan lohkotilan pienempään naapurissa olleeseen Lähteenmäkeen. Lähteenmäen olivat ostaneet Emil ja Aliina Saarivuoret. Kauppa syntyi 10.11.1926 ja vuotta myöhemmin tehtiin muutto.
Ote lainhuutokirjasta: ’’Kiikalan kirkkoherran virkatalosta erotettujen Kuivalan ja Lähteenmäen tilojen omistajat K Aaltonen ja Emil Saarivuori ilmoittivat että ovat kumpikin toisilleen myyneet tilansa niin että K. Aaltonen on myynyt Kuivalan tilan Eemil Saarivuorelle ja Emil Saarivuori myynyt Lähteenmäen tilan Kaapriel Aaltoselle kummatkin Kiikalan Pappilasta. Kun Kuivalan tilan entinen omistaja Aaltonen vanhana miehenä eikä omia perheenjäseniäkään ole nuoria, omisti suuremman tilan ja sitävastoin Eemeli Saarivuori on nuorimies ja on kasvamassa lapset joten hänelle paremmin sopii suurempi tila kun entinen oli, Aaltoselle taas on Lähteenmäen tila pienempi ja huokeampi hoitaa. Näin ollen asutuslautakunta katsoo heidän tilusvaihtonsa hyvin sopivaksi ja hyväksyy kyseessäolevat kaupat.
Paikka ja aika. Kokouksen puolesta Akseli Kivisaari (puheenjohtaja) V.Mikola E.Fallström’’
Gabriel Aaltonen oli omanarvontuntoinen ja hän oli ympäristönsä kunnioittama. Hän eli vaimonsa kanssa Lähteenmäessä kuolemaansa 23.5.1940 asti. Kuolinsyynä hänelle on merkitty keuhkolaajentuma. Myös vaimo Elviira kuoli Lähteenmäessä 20.3.1950 kuolinsyynä syöpä.
Pian Lähteenmäessä kuolemaansa asti leskenä eläneen Elviira Oksasen jälkeen monilukuinen perikunta päätti myydä huutokaupalla tilan 16.4.1950 Kalle ja Ulla Määttäselle. Perikuntaan kuului Gabrielin ensimmäisen avioliiton lapsen Ksenian kolme tytärtä ja Elviiran sisarusten lapsia.
Kauppakitrjan allekirjoitukset todistivat poliisikonstaapeli Kustaa Juselius ja Akseli Kivisaari.
Aaltosten 1900 syntynyt lapsi Jalmari oli kuollut vuonna 1919 ja Gabrielin työn jatkajaa hänestä ei Lähteenmäessä tullut.
Matti Sjöberg kertoo Saarenkylän ja Pappilan kylän asukkaista enemmän kirjassaan ’’Hintzbergejä ja Ileniuksia.
* * *
Se miksi minä halusin tietää Gabriel Aaltosesta enemmän, niin perustuu Saaga Aapion ent Ilanti kertoman tarinan isoisäni Viljami Salmelan välittämisestä puhemiehen välityksellä Komisuon Ali-Isoperheen isännäksi.
Gabriel Aaltonen oli jälleen kerran kaupustellut Johannislundin lasitehtaan pulloja Perniön suunnalla vuoden 1917 tienoilla. Hän oli saanut matkamajoituksen Saurunkylän Pyy-talosta. Iltaa istuessaan isäntä Kalle Salmela ja Gabriel Aaltonen tulivat aiheeseen, että pojalle, joka oli jo menettänyt yhden isännän paikan, tarvitsi sellaisen.
Kalle Salmela oli kysynyt Aaltoselta, että tietäisikö kauppias mitään isännän paikkaa?
Johon Gabriel Aaltonen oli vastannut, että ’’Kyllä vain, Kiikalassa on sellainen Ali-Isoperhe, jonne kaivataan isäntää, kun vanha isäntä oli ajanut edellisen ehdokkaan maantielle. Talo on kuin linna, mutta tytär on pieni ja musta kuin saunakirppu’’. Viljami Salmela ja Helmi Kivi vihittiin avioliittoon 25.10.1917.
(Hannu Vuoristo)
