Efraim Honka ja Eemil Nurmi
Honkapyölin
torpan jälkeläiset seppinä:
Honkapyölin
torppa sijaitsi päätalosta Hidolan Puolosta sen kauimmaisessa
nurkassa metsäisellä alueella suuntana Perttelin pitäjän raja.
Kiikalan
Hidolan Puolon vanhan kantatilan Honkapyölin torpparille Efraim
Gabrielinpojalle, s. 6.5.1812 Kiikalassa, ja hänen toisen avioliiton
vaimolle Catharina Simontyttärelle, s. 24.6.1824 Kiikalassa Hirvelän
Ali-Seppälän torpan tyttärenä, syntyi viisi lasta; Johanna
Catharina s. 8.1.1851, Efraim s. 6.10.1853, Frans Adolf s. 16.12
1856, Aurora Wilhelmina s. 11.2.1860 ja Ferdinand s. 29.11.1862.
Torppari
Efraim Gabrielinpoika kuoli 3.7.1863. Leski Catharina Simontytär nai
uuden miehen pitääkseen torpan ja elannon perheelleen. Uusi mies
oli Johan Gustaf Johaninpoika Nummelin, s. 14.1.1929 Perttelissä,
josta muutti Honkapyöliin 1864.
Pariskunnalle
ei syntynyt lapsia ja Johan leskeytyi Catharinasta 21.11.1875.
Johnailla ei ollut onnea emäntiensä kanssa, vaan hän avioitui
vielä kolmasti torppariutensa aikana saaden yhteensä kuusi lasta
kahden uuden vaimon kanssa.
Rippikirjan
1869-1878 aikana Efraim Efraiminpoika alkoi itsenäistyä ja otti
liikanimekseen Högström ja muutti vuonna 1876 Uskelaan Anjalan
Tammin torpan rengiksi. Sinne häviää Efraimin Uskelan retken
yksityiskohdat Perttelin rippikirjan puuttuessa seuraavalta
aikaväliltä.
Vuonna
1873 Frans Adolf Efraiminpoika muutti pois kotoaan Hirvelän Kämin
Warvarin eli Sianummen torppaan rengiksi, josta edelleen vuonna 1874
Uskelaan. Sianummelle tullessaan hän oli ottanut liikanimekseen
ottoisänsä Nummelinin.
Vuonna
1880 4.3. Aurora Efraimintytär muutti Pertteliin ja oli sinne
kuulutettu avioliittoon. Naimisiin hän meni Karl Wiktor Eliaanpoika
Myllyojan, s. 18.8.1859 kanssa. Karl oli Inkeren Pajarin Myllyojan
torppari.
Ferdinand
Efraiminpoika Nummelin muutti Vanhankylän Krapille vuonna 1880,
jonne oli myös ilmestynyt samana vuonna Kylän sepäksi Efraim
Högström. Ferdinand toimi Krapilla sepän renkinä. Vuonna 1886 hän
muutti Somerolle.
Ilmeisesti
Efraim oli sepänoppinsa hakenut Uskelasta/Perttelistä ja palannut
kotiseudulleen. Reissultaan Uskela-Pertteliin Efraim oli saanut
mukaansa vihityn vaimon Edla Wilhelmiina Simontyttären, s. 9.6.1857
Perttelin Vihmalon Saaren talosta. Suvun sammuessa Saaressa Edla oli
kieränyt piikana Perttelissä mm Inkereen Katrinebergissä. Heidät
oli vihitty 2.12 1880 Perttelissä, jolloin Edla oli ollut piikana
Vähä-Hiiden Härjässä. Vihkikirjassa Efraimia tituleerataan
Hidolan sepäksi. Rippikirja kuvaa hänet Hidolassa ennen muuttoa
Vanhankylän Krapille jyvärengiksi Hidolan Puolon talossa.
Yhteiselämä
Efraim ja Edla Högströmillä alkoi Kiikalan Vanhankylän Krapilla
vuonna 1881, miehen tehdessä sepän töitä kyläkunnalle. Lapsia
heille ei syntynyt lainkaan. Rippikirjan 1899-1908 aikana sukunimi
Högström vaihdettiin Hongaksi, ilmeisesti kotitorpan nimeä
lyhentäen.
Honkapyölin
torpassa Johan Gustaf Nummelin jatkaa elämää ja lisääntymistään
uusien vaimojensa kanssa vuoteen 1900, jolloin hän 31.12. kuoli ja
hänen viimeinen vaimonsa Maria Sofia Augustintytär, s. 6.4.1855
Kiikalan Rekijoella, isänsä Perttelin Vihmalon Uotin Ylhäisin
torppari, avioituu uudelleen Juho Artturi Pelanderin, s. 12.6.1876,
kanssa ikäeron ollessa 21 vuotta. Maria kuoli 13.11.1923
Seppä
Efraim Honka oli vuoteen 1908 mennessä ostanut omakseen rakentamansa
asunnon pajoineen tontteineen Vanhankylän Krapilta. Lohkotilan
nimeksi tuli Vuorela ja se seisoo uljaana vielä tänäkin päivänä
kunnostettuna paikallaan.
Vuorelaan
muuttaa vuonna 1909 tilalliseksi Elias Leondard Järvinen, s.
27.9.1870 Kiikalassa, vaimonsa Venla Kuatava Boreniuksen, s. 5.6.
1867 Kiikalassa, kanssa. Kauppa tehdään 15.8.1808.
Hongat
muuttavat Kiikalan Kirkonkylän Kaukon alueelle Ahtela-nimiseen
asuinhuoneeseen. Serafia ja Juhan Tammi myyvät asuinhuoneensa
ulkorakennuksineen Edla ja Efrain Hongalle vuonna 9.10.1908. Siellä
ollessaan kuoli Edla 6.2.1921. Efraim Honka jatkaa sepän tointaan
Kirkonkylän Ahtelassa.
Ahtela
sijaitsee Kiikalan Kirkolta vajaan kilometrin päässä Someron
suuntaan. Ensimmäisen jyrkän mäen, jota sanotaan Nurmin ahteeksi,
alla vasemmalla puolen maantietä Someron suuntaan katsottuna.
Asuinhuone on vielä sama, jonka Hongat ostivat. Sepän paja sijaitsi
maantien oikealla puolella.
Juho
Arvid Tammi, s. 24.10.1871 Kiikalassa ja vaimonsa Serafia
Eliaantytär, s. 20.8.1855 Somerolla, muuttavat Ahtelasta
tilallisiksi Vanhankylän Krapin alueelle Takala-lohkotilalle vuonna
1909.
Edlan
kuoleman jälkeen sepän toimi alkaa käydä raskaaksi ja Ahteela
myydään huutokaupassa seppä Niilo Tuomiselle ja hänen vaimolleen
Lempille. Kauppaan kuului mm Ahtelan lisäksi pajan kalusto. Pian
vuonna 1921 30.12. kuitenkin Ahtelaan muuttaa seppä Eemil Nurmi.
Jatkokaupoista ei ole dokumenttia.
Efraimin
veli Ferdinand Nummelin oli toiminut sepän renkinä Efraimilla
Krapin aikaan ja lähti sieltä vuonna 1886 Somerolle. Hän päätyi
sepäksi Terttilään. Siellä hänelle syntyi lapsia vaimonsa Erika
Lovisa Gabrielintyttären, s. 9.2. 1867 kanssa: Emil Ferdinand
(Nurmi) s 3.4.1889, Fredrik Aleksander s. 12.9.1892 ja Aleksandra s.
9.7.1891, joista Emil ryhtyi sepäksi Kiikalan Kirkonkylään. Hän
perusti pajansa siihen aikoihin kun Efraim Honka lopetti toimensa
vuonna 1921 elellen yksin sepän tittelillä. Ehkä hän vielä
auttoi Emil Nurmea ajankulukseen.
Efraim
kuoli paljon myöhemmin 20.3.1944. Sepän tointa Kirkonkylän
Kylänpäässä alkoi hoitamaan Emil Nurmi, s 3.4.1889 Somerolla,
vuodesta 1921, jolloin hän muutti Kiikalan Kirkonkylän Ahtelaan.
Hän oli Efraim Hongan Ferdinand-veljen poika.
Suvussa
seppä-ammatti kiersi. Ferdinandilla oli sepän oppilaana
Amanda-sisaren poika Karl Oskar Kallenpka Rannikko, s. 30.4.1880
Perttelissä, Efraimen siskon Amanda Wilhelmiinan, s. 11.2.1860,
poika. Muutaman kerran voi havaita dokumenteista, että sukulainen on
sepän renkinä toiselle sukulaiselle eli kisällinä oppimassa
seppien töiden salaisuuksia.
Someron
rippikirjassa 1900-1909 Ferdinand Nummelin muuttaa nimensä Nurmeksi.
Samoin hänen koko perhekuntansa.
Rippikirjassa
1909-1922 Kiikalan Kirkonkylän Sepän talon alle Ahtelaan ilmestyy
30.12.1921 Somerolta seppä Emil Ferdinand Nurmi, s. 3.4.1889
Somerolla. Vaimoa ei vielä näy, mutta myöhemmissä dokumenteissa
hänen etunimensä on Eva Maria Ivarintyt Koskinen, s 26.6.1897
Someron Kultelassa.
Vuonna
1924 Efraim Honka kuittaa Emil Nurmen palovakuutusmaksun.
Vuonna
1930 1.7. Eemil ja Tilda Lönqvist myyvät seppä Hongalle asunnon ja
ulkorakennuksen Kirkonkylän Källön talon mailta hinnalla 5000 mk.
Ilmeisesti Efraim muuttaa sinne leskenä. Mitä todennäköisemmin
hän muutti Kylännpää-nimiseen asuinhuoneeseen Ahtelan naapuriin.
Efraim
Hongalle kuuluva kiinteistö lohkotaan hänelle omaksi vuonna 1932.
Lienee kyseessä Lönqvistien hänelle myymä Kylännpää-niminen
kiinteistö Ahtelan naapurissa Somerotien oikealla puolella, siellä,
missä Nurmen pajakin sijaitsi, koska Efraim myi Kujanpään rn:o
4-10 27.5.1942 Taimi ja Valto Iltaselle kaksi päivää myöhemmin
kun kiinteistöllä oli pidetty huutokauppa Hongan irtaimistosta.
Se,
missä Efraim Honka vietti pari viimeistä elinvuottaan ei ole
selvinnyt.
Lapsettomat
seppä Emil Nurmi ja vaimonsa Eeva saivat ottolapset Pentti Juhani ja
Oma Olli Ovaskaiset vuonna 1938. Pentin morsian korjoitti Nurmille
kihlauksistaan ja toivoi Nurmien pääsevän heidän häihin
seuraavana kesänä. Olli taas kirjoitti Ryttylän Oppilaskodista
kirjeen ja pyysi lähettämään kansakoulun toisen luokan
todistuksen. Yhteyttä on siis pidetty maailmalle lähdön jälkeen.
2.8.1942
Efraim Honka sai veljeltään (Frans) Adolf Alppilalta kirjeen
kunnalliskodista Naantalin Luonnonmaalta. Kirje alkaa: "Rakas
veljeni".
Seuraavana
vuonna tuli kirje kunnalliskodin johtajalta kirje, jossa kerrottiin
veli Alppilan kuolleen syyskuussa 1943. Hän oli kävelyllään
kaatunut ja loukannut päänsa ja sen jälkeen nähnyt näkyjä.
Adolf
Alppilan Eemil-poika nähdään Efraim Hongan perukirjassa saajana
veljenpoikana.
Efraim
Hongalla suoritettiin huutokauppa 25.5.1942. ja hän kuoli 20.3.1944.
Emil
Nurmi toimi kirkonkylän ja ympäristönkin seppänä kuolemaansa
13.3.1960 asti. Sepän pajaa ei enää ole, mutta asuinrakennus on ja
siinä näkyy vielä, niin ulkoa kuin sisälläkin, vanha ulkoasu.
Eeva
Maria kuoli 15.1.1990. Hongan ja Nurmen yhteinen hauta on jäljellä
Kiikalan hautausmaalla sankarihaudan takana.
Eemilin
kerrotaan käyneen kysymässä naapurin isännältä vähän
peltomaata perunan viljelyyn. Isäntä oli rehvakkaasti keinustolista
sanonut, että: "pappi sulle seuraavaksi antaa maata".
Seppä
Eemil Nurmen elämän yksityiskohtia voi havaita pieninä palasina
erilaisista säästyneistä kuiteista ja muistiinpanoista.
Terttilässä ollessaan hän muistikirjan merkintöjen mukaan
harjoitti muutakin kuin sepän tointa. Hän mm välitti ja myi
Pyrkijä-polkupyöriä, myi kananmunia sekä harjoitti
mehiläistaloutta hunajan myyntiä varten. Mehiläistuottajille
suunnattuja lehtiä Eemilille tuli jo Terttilässä olon aikana.
Mehiläistalous jatkui Kiikalan Ahtelassakin.
Esimerkkinä
sepän työstä oli eri talojen hevosten kengityksistä: Luukkalan
kenkitykse: Toukok.; Varsa, Erkki, Pertta, Pirkko, Vilho. Kesäk.;
Jussin, Toivo. Heinäk.; Pekka, Erkki, Pirkko, Pertta. Elok.; Vilho
vanhat. Maksettu 22/8 1920.
Tammikuun
13 p:nä 1924 Seppä Herra Nurmi sai kutsun rusthollari Josef Kiven
hautajaisiin.
29.3.1948
oli Seppä Emil Nurmi perheineen saanut kutsun vihkiäisiin
Vanhankylän Jaanulle kun Ellen Aho ja Urho Ramstedt vihittiin
avioliittoon. Sydämelliset onnittelut Eemil Nurmelle 3.4.1959 päivän
johdosta ja paksusti toivottajakortteja nipussa. Seppä Emil Nurmi
oli päässyt arvostettuun asemaan ja piireihin kyläkunnassa ja sen
ympäristössä.
"Täma
kappale on ehdottomasti palautettava maksun ohella" lukee
laskussa, jonka eräpäiväksi oli merkitty 9.10.1939. Lasku koski
pääsylippuja vuoden 1940 Helsingin Olympialaisiin 20.7.-4.8. ja sen
oli lähettänyt XII OLYMPIA HELSINKI 1940 Pääsylippujaosto.
Urheilulajeiksi Eemil oli valinnut 'Rata- ja kenttäurheilun' sekä
'Jalkapalloilun' ajankohtina molemmissa 25.7.. Maksun suuruus oli
130:- ja postikuluja 15:-. Kuten tiedämme kisoja ei maailmansodan
tähden pidetty. Eemil ei ollut ehtinyt pääsymaksuja maksaa, koska
kyseistä kuittia ei ollut palautettu. Kuitti osoitti hänen
kiinnostuksestaan urheiluun. Tiedossa ei ole kävikö hän vuoden
1952 kisoissa.
Sepän
työllä oli myös terveydellisiä vaikutuksia vasaroiden kilkkuessa
korvien lähellä ja lekojen lipsahdellessa kuumia rautoja
muotoillessa. Viimeisiltä vuosilta on jäänyt talteen Kiikalan
Apteekin reseptiliuskeita: 1-2 tablettia särkyyn tarvittaessa.
Määrännyt Eero Tuomi ja Sarparanta.
Pitkät
ovat myös sepän työlistat, kun tarkkaan on merkitty talojen nimet,
suoritteet ja maksut.
Heinäkuu:
Yliperhe 1h 14;-, Kivisaari 2h 25;-, Nalkki 2 h 18;-, Lehtimäki 1h
6;-, Aliperhe kouk 7;-, Kivisaari 3;-, Kauko 10;-, Kökkö 1h 12;-,
Yrjö K 14;-, Nalkki vitat 162;-, Lehtimäki pyö 34;-, Eskoliin pyö
45;-, Yhteensä 350;-
Eeva
Nurmi asui melkein 30 vuotta yksin Ahtelaa ja vuoden ilmeisesti
vanhainkodissa. Hänen jälkeensä siinä asuivat Loposet.
*
* *
Edla
Hongan äidin Eufrasyne Juhantyttären, s. 14.4.1824, kuoleman
3.3.1908 jälkeisistä dokumenteista selviää sukuyhteyksiä
Perttelin Vihmaloon. Hän oli Saaren kantatilan jälkeläinen ja
miehensä Samuel tuli vävyisännäksi Kaivolan Kaukolta taloon.
Kustaa
Gabrielinpoika Pellonpää, s. 3.9.1839 Perttelissa, joka esiintyy
periänä Eufrosynelle oli hänen isänsä Johan Mattson Saarin
serkku. Jostakin syystä Kustaa sisarensa Wilhelminan kanssa näinkin
etäsukulaisena oli huomioitu perimään Eufrosyneä.
Efraim
Hongan vaimon Edlan periöiksi tuli hänen veljensä Karl Viktor
Tuomisen jälkeläiset, joista Tekla Amanda, s. 22.9.1885 avioitui
Gustaf Maurits Heinonen Rasin kanssa Kiikalan Peltolan kylästä.
Heidän jälkeläisiään oli mm edesmennyt Lasse Heinonen.
Edlan
kuoleman jälkeisestä huutokaupan 15.6.1921 pöytäkirjasta voi
päätellä, että perhe on ollut varsin varakas. Jo vainajan
omaisuus on ollut erittäin mittava lukumäärältään aikanaan.
Huutoja on pöytäkirjan mukaan tehty 537 kappaletta. Edlalla oli
ollut, luettelon paljastamana, vaatekomeron sisältökin runsas. Osan
tavaroista on huutanut takaisin kotiinsa leski Efraim.
Efraim
Honkaa olikin perimässä suurempi joukko. Kahden veljen ja yhden
siskon jälkeläiset, joista siis tunnetaan paikkakunnalla Komisuon
Kankaren emäntä Elle Aurora Vuorinen/Järvinen ja räätäli Aatto
Vuorinen asuen mm Komisuon Jussilan ja myöhemmin Mäkilän alaisena
Kujanpää-nimisessä mäkituvassa.
Seppä
Ferdinand Nummelinin (myöh Nurmi) lapset pääsivät myös perimään
isänsä veljeä. Heitä olivat Emil Ferdinand Nurmi, Aleksi Nurmi ja
Aleksandra Nurmi.
*
* *
Mistä
nämä tiedot on kerätty? Aiheen antoi Kiikala-Seuralle annettu
pahvilaatikollinen vanhoja testamentteja, kiinnekirjoja,
kauppakirjoja, huutokauppojen pöytäkirjoja, kuitteja,
työpäiväkirjoja. Ne antavat hyvin paljon sisältöä näiden
seppien, heidän vaimojensa ja anoppiensa elämästä. Henkilöiden
menemisä olen seuranut Kirkon Rippikirjoista.
Kun
löydät pellolta pudonneen hevosenkengän tai otat kiinni vanhan
vajan ovenkahvasta voit olla kosketuksissa seppien Honka ja Nurmi
aikaansaannoksissa tai ainakin varmasti jonkun muun sepän.
Mielenkiintoinen
huomoini oli vasta äskettäin, että Komisuon Kallionpäähän
muuttanut maalari Ernari Wainio oli opskellut sepäksi Efraim Hongan
pajalla Wanhankylän Krapilla. Titteli oli renki.
Sieltä
Wainio muuti sepän tittelillä Kirkonkylän Litsille, jossa vän
avioitui Alinansa kanssa saaden lapsiakin jo sinä aikana.
Seuraavaksi
hän muutti Komisuon Ali-Isoperheelle tittelinä työmies aikana,
jolloin talossa eli vielä Einarin äidin veli Josef Sten/Kivi. Ja
mitä ilmeisemmin hän perheineen muuttivat vapautuneeseen
Kallionpäähän.
Einari
tunnetaan Komisuolla vain maalarimestarina. Kukaan kuullutkaan
sepästä.
Ehkä
maalareille oli tarvetta maalienkin kehtyttyä ja ihmisten
vaurastuttua maalauttamaan talojaan. Maalareiksi sitten ryhtyivät
poikansakin ja poika-Aaron pojat.
Aaroa
karvasteli vielä vanhanakin, ettei isä suostunut opettamaan hänelle
ootrausta.
Mutta
melkoinen kirkkomaalari Aarosta tuli. Hän maalasi Kiikalan kirkon
kolmasti; kaksi kertaa valkoiseksi ja kerran keltaiseksi. Ja väitti
vielä seisseensä käsillään kirkon ristin päällä. Hurja
huimapää.